Työaikalakiasioita

Olen viime aikoina ollut paljon tekemisissä työaikalain kanssa etenkin ylitöiden osalta. Mielestäni jokaisen palkansaajan olisi hyvä vähän perehtyä näihin asioihin, jotta tuntisi omat oikeutensa. Alla koottuna muutamia faktoja tähän aiheeseen liittyen (Lähde:Finlex)

  • Vaikka jollain alalla (esimerkiksi tapahtuma-ala) ei olisi omaa työehtosopimusta, laki pätee silti
  • Työajassa voi olla liukuma enintään 40h, jonka jälkeen ylityöt tulisi maksaa pois 1,5 -kertaisena. Liukumasta työaikalaki sanoo näin:

Työnantaja ja työntekijä voivat 6 §:n 1 momentista sekä työehtosopimuksen säännöllisen työajan pituutta ja sijoittamista koskevista määräyksistä poiketen sopia liukuvasta työajasta niin, että työntekijä voi sovituissa rajoissa määrätä työnsä päivittäisen alkamis- ja päättymisajankohdan. Sovittaessa liukuvasta työajasta on sovittava ainakin kiinteästä työajasta, työajan vuorokautisesta liukumarajasta, lepoaikojen sijoittamisesta sekä säännöllisen työajan ylitysten ja alitusten enimmäiskertymästä.

Liukuvassa työajassa säännöllistä vuorokautista työaikaa lyhentää tai pidentää liukuma-aika, joka voi olla enintään kolme tuntia. Viikoittainen säännöllinen työaika on keskimäärin enintään 40 tuntia. Edellä 1 momentissa mainittu enimmäiskertymä saa olla enintään 40 tuntia.”

  • Ylityötä saa teettää vain työntekijän kutakin kertaa varten erikseen antamalla suostumuksella.
  • Ylitöitä saa teettää enintään 138 tuntia neljässä kuukaudessa (keskimäärin 34,5h/kk eli noin 8 tuntia viikossa). Kuitenkin ylityötä saa teettää enintään 250 tuntia vuodessa.

Havaintojeni mukaan liian monessa työpaikassa ylitöiden laiton teettäminen ja korvaamatta jättäminen näyttäisi olevan enemmän sääntö kuin poikkeus. Etenkin jos töihin otetaan nuoria, kouluttamattomia ihmisiä, jotka eivät ole perillä oikeuksistaan tai uskalla nousta puolustamaan itseään isoja kihoja vastaan.

Ylitöiden niin sanottu hiljainen teettäminen vaikuttaisi olevan hämmentävän yleistä. Selailin ennakkotapauksia, joissa työnantaja ei ole erikseen vaatinut tekemään ylitöitä, mutta niitä on työntekijä kuitenkin tehnyt, jotta saisi työnsä suoritettua. Näissä tilanteissa työnantaja on oikeudessa usein vedonnut siihen, ettei ole pyytänyt tekemään ylitöitä, jolloin hänellä ei ole velvollisuutta korvata niitä. Kuitenkin tuomioistuin on katsonut, että työnantaja on antanut hiljaisen suostumuksensa, kun työntekijä on ilmoittanut ylitöistään työnantajalle ja tähän asiaan ei ole reagoitu.

Mitä sitten pieni ihminen voi tämmöisessä umpikujassa työkuormituksensa kanssa tehdä? Jos omat voimat ei riitä taisteluun, työnsuojelun aluehallintavirastoon voi tehdä anonyymin ilmoituksen työnantajan toiminnasta, jolloin he ottavat asian syyniin ja voivat asettaa työnantajalle sakkoja. Myös oman työpaikan työterveyshuolto voi auttaa.

Työsuojeluviranomaisten valtakunnallinen puhelinneuvonta toimii numerossa 0295 016 620 maanantaista perjantaihin klo 9:00–15:00.

Jos tunnistit itsesi ja sinulle on esimerkiksi maksettu ylitöitä liian vähän tai väärin, haluaisin muistuttaa, että kanneaika näissä tapauksissa on kaksi vuotta. Eli siis voit hakea korvauksia myös takautuvasti. Kun keskustelin tästä asiasta erään juristin kanssa, hän totesi, että epäselvissä tapauksissa tuomioistuin on lähes aina työntekijän puolella.

Älkää siis tyytykö vähempään, mitä ansaitsette ja tukeko siten riistofirmojen toimintaa, vaan nouskaa barrikadeille. Minäkään en suostu tallottavaksi, miksi muidenkaan pitäisi.

Lähde, luettu 11.11.2018 : https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19960605

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Pidä blogia WordPress.comissa.

Ylös ↑

%d bloggers like this: