Hei hei mitä kuuluu?

Koska olen olosuhteiden, joita myös kiireeksi kutsutaan, pakosta joutunut pitämään pientä radiohiljaisuutta täällä blogissa, päätin tehdä tavoistani poiketen postauksen, jossa kerron tämän hetken sekalaisia kuulumisia.

  • Olin tällä viikolla maanantaista torstaihin työmatkalla Saksassa. Se oli vielä haastavampaa kuin olin kuvitellut, koska en ole ollut yhtä yötä pidempää aikaa erossa tuosta lähes vuoden ikäisestä. Olin myös iltaisin pitkien päivien jälkeen niin väsynyt, että en jaksanut raahautua edes illalliselle, joten täytyy sanoa, että matka vei veronsa. Kuitenkin kaikki osapuolet selvisivät hengissä. Tosin tällä hetkellä koko perhe on vatsataudissa. (Voin muuten kertoa, että vaipoista ei ole kertakaikkiaan mitään hyötyä silloin, kun Mr. D tulee kylään.)
  • Kuten varmaan tuosta edellä mainitusta vatsataudista voivat kaikki päätellä, jälkeläinen on juuri aloittanut päivähoidon. Tosin tutustumisjakso jäi lyhyeksi silmätulehduksen vuoksi ja kuluneellakin viikolla hän oli puolet kotosalla kipeänä. Ensi viikolle odotamme siis kihomatoja ja täitä. Muuten päivähoidon aloitus on sujunut hirveän hyvin: hän tuskin huomaa, että emme ole paikalla ja vaikka kotona on maailman nirsoin kakara ruoan suhteen, vetelee vieraskoreana päivähoidossa saavillisen puuroa joka aamu ja tyytyväisenä lihaperunasosetta päivällä, kunnes pääsee kotiin, eikä taas maistu kuin maissinaksut ja mangosmoothie.IMG_20180119_130433_132
  • Olen aloittanut blogiyhteistyön tiimoilta treenit TFW Kilossa. Teen aiheesta useammankin postauksen, mutta täytyy jo tässä vaiheessa sanoa, että olen todella yllättynyt siitä, miten hauskaa kuntoilu voi olla. Meidän Hallussa -kurssin porukalla on ihan loistava yhteishenki. Pelkäsin etukäteen, että siellä kaikki muut olisivat pelkissä urheilurintsikoissa ja pikkuruisissa trikoissa treenaavia fitnesskissoja sekä testosteronipullistelijoita, mutta ilokseni sain huomata, että siellä on kaltaisiani ihan tavallisia ihmisiä viskeraalirasvoinemme. Kaikilla on aivan mieletön tsemppi päällä, vaikka minäkään en kuntotestissä saanut yhden yhtä punnerrusta tehtyä.
  • Allekirjoittaneella jatkui tuo opiskelukin tässä ja olen äärimmäisen huojentunut siitä, miten vähän sitä on enää jäljellä. Tarkoituksena olisi alkaa työstämään opinnäytetyötä toukokuussa kun aihekin siihen on viittä vaille valmiina. Näin ollen voinen jouluna ylpeästi sanoa valmistuneeni tradenomiksi puoli vuotta etuajassa, vaikka olen käynyt opiskelujen ohessa koko ajan töissä ja sain tosiaan tuon lapsenkin.IMG_20180114_095502_834Kaiken kaikkiaan siis elämä on tällä hetkellä tasapainoilua työn, perheen, opiskelun ja hyvinvoinnin välillä. Jahka tästä vatsataudista selvitään, uskon sen asettuvan melko hyvin uomiinsa. Olen myös varauksettoman onnellinen joka päivä lisääntyvästä valosta, joka vie meitä kevättä kohti.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Pidä blogia WordPress.comissa.

Ylös ↑

%d bloggers like this: