Kävin viime viikolla mielenkiintoisessa Journalistiliiton seminaarissa liittyen henkilöbrändäykseen. Se herätti ajatuksia siitä, täytyykö meillä kaikilla olla henkilöbrändi, onko meillä kaikilla sellainen tahtomattamme sekä siitä, miten siihen voi vaikuttaa.

Eritoten freelancereille ja muille itsensä työllistäjille luovalla alalla on suotavaa nykypäivänä olla jonkinlainen brändi ja vahva some-presenssi, jotta voi erottua. On ensiarvoisen tärkeää kuitenkin ymmärtää, että brändi ei ole se, mitä sinä haluaisit ihmisten ajattelevan itsestäsi, vaan se, mitä he puhuvat sinusta kun et ole paikalla. Minun mielestäni brändi ja maine ovat synonyymejä tässä yhteydessä.

Sen vuoksi nuoruudessa isketyistä leimoista voi olla vaikeaa päästä irti. Minulla on esimerkiksi eräs älykäs ja kaunis ystävä, joka työskentelee finanssialalla, harrastaa triathlonia ja opiskeli ihan vaan työn ohessa maisteritutkinnon. Kuitenkin edelleen jotkut muistavat hänet siitä, että kymmenen vuotta sitten hän oli mukana suositussa tanssiryhmässä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Otimme eilen ratkiriemukkaita eikä lainkaan kliseisiä joulukorttikuvia

Minun oma brändini puolestaan oli epäilemättä vielä vuosikymmenen alussa tyyppiä ”aina viihteellä, aina naamat, vittumainen, mutta varma”. Sain usein kuulla kommentteja, kuten ”sähän olet ihan mukava selvinpäin” tai ”oletkin fiksu kun suhun tutustuu”. Silloin ajattelin, että minua ei kiinnosta, mitä ihmiset minusta ajattelevat. Kuitenkin useamman potentiaalisen seurustelusuhteen kariuduttua arveluttavaan maineeseeni, järkeilin, ettei olekaan vallan yhdentekevää, millainen kuva ihmisillä on minusta.

On luonnollista, että ihmiset muuttuvat, rauhoittuvat, aikuistuvat ja asettuvat aloilleen. Brändi on kuitenkin valitettavan hitaasti kääntyvä laiva. Tiedän joidenkin noina sekavina aikoina minut tunteneen olevan nykyäänkin sitä mieltä, että tällainen hulttio ei ole soveltuva äidiksi. Se on vähän surullista. Eihän se, että on joskus ollut holtiton, tarkoita, ettei osaisi myöhemmin elämässään ottaa vastuuta ja olla hyvä vanhempi.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Palatakseni postauksen aiheeseen, eli henkilöbrändiin eritoten työelämässä, sosiaalinen media näyttelee nykypäivänä melko isoa roolia. On luonnollista, että nuorena tulee juhlittua ja koeteltua kanssaeläjien hermoja, mutta brändinrakentamisen näkökulmasta kaikkea ei tarvitse jakaa sosiaalisessa mediassa. On valitettava tosiasia, että nykyään googletetaan niin potentiaaliset deittikumppanit kuin työntekijätkin, joten on suotavaa vähän katsoa, minkälaista materiaalia sen oman nimen takaa löytyy.

Minun viisi vinkkiäni henkilöbrändin rakentamiseen ovat:

  1. Ole oma itsesi. Vaikka jonkinlainen itsesensuuri onkin elämässä suotavaa, ei kuitenkaan kannata olla mitään muuta kuin olet. Epäaitous paistaa aina läpi.
  2. Valitse taistelusi. Kaikkien ei tarvitse olla joka paikassa. Löydä oma foorumisi ja panosta siihen: Jos Instagram ei ole sinun juttusi, voisiko vaikka Twitter olla?
  3. Ole aktiivinen. Kun olet löytänyt sinulle sopivan kanavan, tuota sinne omannäköistäsi sisältöä säännöllisesti. Pikkuhiljaa samanhenkiset seuraajat löytävät sinut.
  4. Ei Roomaakaan rakennettu päivässä. Brändin rakentaminen vaatii pitkäjänteistä työtä, kärsivällisyyttä ja suunnitelmallisuuttakin.
  5. Katso itseäsi välillä toisten silmin. Googleta itsesi ja tarkastele tuloksia kriittisesti. Älä unohda vilkaista myös some-kanaviasi sillä silmällä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s