Someloma -miten meni noin omasta mielestä?

Kirjoitin viime viikolla, että aion pitää lomaa sosiaalisesta mediasta. Poistin sovellukset puhelimestani tavoitteena paremmat unet ja parempi elämä oikeassa maailmassa virtuaalimaailman sijaan. Näin siinä kävi:

Maanantaina olo oli orpo. Pohdin jatkuvasti, mitähän Instagramissa tapahtuu ja mistä kaikesta jään paitsi. Laitoin kaverilleni viestiä, että hänen pitää ilmoittaa heti, jos jotain mullistavaa ilmaantuu. (Ei ilmaantunut muuten.)

Tiistain ja keskiviikon aikana totuin olemaan jo ilman puhelinta käden jatkeena. Lapsen nukkuessa päiväunia virkkasin torkkupeittoa ja lueskelin kirjaa. Keskiviikkona kävin tosin pikaisesti Facebookissa pöytäkoneella. Kukaan ei ollut kaivannut minua.

e6b0dcac0e8a8d1313b852355fd8a8a3

Torstaina sorruin, koska minäkin olen vain ihminen. Latasin Instagramin takaisin puhelimeeni. Ajattelin, että käyn vain ihan nopeasti vilkaisemassa sitä. Minulle olikin tullut siellä paljon viestejä. Ystäväni oli pyytänyt kahville. Maanantaina. Harmitti, että tuo kutsu jäi näkemättä, mutta sovimme uudet treffit tälle viikolle.

Tuo ”nopea vilkaisu” oli oikeasti yli tunnin intensiivinen sessio. En pystynyt lopettamaan kuvien selailua, koska niitä oli jäänyt näkemättä niin hirvittävän paljon. Jälkeenpäin tunsin itseni epäonnistuneeksi ja häpesin olemassaoloani.

Perjantaina ryhdistäydyin. Loppuviikko menikin kohtalaisen hyvin ilman jatkuvaa kännykän selailua. Osaltaan tähän varmasti vaikutti se, että lähdimme mökille. Se on nimittäin minulle muutenkin sellainen paikka, jossa luurin käyttö jää vähemmälle. Tosin kun olimme poimimassa mansikoita paikallisella marjatilalla, harmittelin, etten ottanut puhelinta mukaan. Tuli sellainen olo, että tilanteesta olisi pitänyt ottaa kuva, jotta kaikki näkisivät, miten hirveän ahkera olenkaan ollut. Sitten mieleeni juolahti, että ketään tuskin kiinnostaa, kuinka laitan nyt kesän maut pakkaseen talven varalle.

2a1bce12db0fdf4c081e970bdbd63cd1

Loppujen lopuksi en huomannut mitään vaikutusta esimerkiksi siihen unen laatuun, mutta se nyt muutenkin on katkonaisten öiden takia huonoa. Latasin tosiaan Instagramin takaisin puhelimeen jo torstaina, mutta Facebookin sovellusta en ole vieläkään palauttanut, enkä nyt koe sille olevan tarvetta. Käyn päivän aikana ehkä kerran katsomassa uutisvirran ja Messenger -viestit selaimella. Se riittää. En kyttää myöskään Instagramia yhtä ahkerasti kuin ennen. Vilkaisen sitä noin kahdesti päivässä. Siispä voin sanoa tämän osalta somelomani olleen onnistunut. Yritän myös ottaa tavaksi, että laitan puhelimen kokonaan pois viimeistään iltayhdeksältä. Nimittäin sen jälkeen ei oikeasti kenenkään tarvitse olla tavoitettavissa.

Mielestäni kaikkien olisi syytä välillä pysähtyä miettimään omaa suhdettaan sosiaaliseen mediaan ja puhelimeen. Pystyisitkö olemaan edes päivän ilman? Jos et, miksi. Haluaisin muistuttaa, että some kaikkine sovelluksineen on kuitenkin vain vääristynyt heijaste oikeasta elämästä. Olen myös hieman huolestunut nuorisosta. Nimittäin vaikuttaa siltä, että tykkäyksien ja seuraajien määrä korreloi suoraan itsetuntoon. Se on pelottava suunta.

Itse haluan uskoa, että seuraava sosiaalisen median trendi kaiken jakamisen ja yltäkylläisyyden jälkeen on juurikin vähentäminen. Ehkä vielä jonakin päivänä minäkin voin taas syödä ravintolassa ottamatta kuvaa annoksesta.

Mainokset

2 kommenttia artikkeliin ”Someloma -miten meni noin omasta mielestä?

  1. Mäkin olen miettinyt ihan totaalisen someloman pitämistä. En kuitenkaan ole pitänyt muuta kuin satunnaisia somettomia päiviä – se vaan on vaikeaa, kun koko ajan takaraivossa on jokin paitsijäämisen pelko tai olo, että jotain TÄRKEÄÄ kuitenkin tapahtuu. Vaikka no, harvoin tapahtuu 😀

    Kesäloma teki mulle ylipäätään sen, että vieroituin hieman puhelimesta ja somesta. Toivottavasti en lipsu arjen myötä samaan koukkuun kuin ennen kesälomaa. Koska kyllähän se jatkuva tavoitettavissa oleminen levottomaksi tekee, minut ainakin.

    Liked by 1 henkilö

    1. Tämä on kyllä hauska aihe. Keskustelin asiasta koulussa erään kurssin ryhmätyöporukan kanssa ja he ihmettelivät, miten kykenin olemaan monta päivää ilman somea. Kerroin myös lukevani Helsingin Sanomien paperiversiota ja se vasta kummallista olikin.

      Tunsin itseni todella vanhaksi.

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s