Kauheiden elokuvien suuri vaikutus

Minun oli tarkoitus tänään kirjoittaa ihan muista jutuista. (Esimerkiksi siitä, kuinka olin viime viikonloppuna risteilyllä ja nyt minulla on silmä mustana.) Kuitenkin, koska en saanut taaskaan yöllä nukuttua, ajattelin avata sanaisen arkkuni tämän aiheen tiimoilta ja railakkaat laivamuistot saavat odottaa. Kuten olen kertonut, usein elokuvat vaikuttavat minuun syvästi. Kauhuelokuvien genre ei ole tässä asiassa lainkaan poikkeus. Sen vuoksi pyrin välttelemään niiden katsomista.

Kun olin peruskoulussa, oli hirveän muodikasta vuokrata kauhuleffoja. Silloin niille lähinnä naureskeltiin, eivätkä ne muka lainkaan pelottaneet. Vaikka kyllähän ne taisivat vähän kuitenkin pelottaa. Nimittäin kun olin katsonut The Ring –elokuvan, en uskaltanut nukkua aikoihin television kanssa samassa huoneessa. Olin myös varma, että aina kun olen yksin kotona, Scream –elokuvien murhaaja naamareineen odottaa lahtaamistani vaatekaapissa/sängyn alla/verhon takana. Kaunan jälkeen kuvittelin aina suihkussa käydessäni, että päästäni kasvaa käsi kun laitan shampoota.

Näin aikuisiällä haluaisin kovasti katsoa kauhuelokuvia. Olen muutamaan otteeseen erehtynytkin luulemaan, että kyllä minä kestän ja että nehän ovat vain fiktiota. Katsoin Paranormal Activityn ystäväni kanssa siten, että elokuvasta olivat äänet lähes poissa ja tuijotin ruutua kädet silmillä vilkuillen välillä vähän sormien lomasta. Luin myös etukäteen Wikipediasta, mitä elokuvassa tapahtuu, jotta osaisin varautua. Silti en voi vieläkään nukkua siten, että toinen jalkani olisi peiton ulkopuolella. Pelkään nimittäin, että jokin käsittämätön voima tarttuu kinttuuni ja raahaa minut rappusia alas (joita ei siis meidän kotonamme ole).

Eräänä juhannuksena katsoin Emily Rosen riivaajan hirveässä krapulapelkotiloissa, enkä pystynyt nukahtamaan viikkoon ennen klo 03:00, koska pelkäsin herääväni siihen aikaan. Vaikka tuon pätkän katsomisesta on melkein kuusi vuotta, olen ollut hermoraunio viime aikoina, koska olen jo useampana yönä herännyt noin kolmen maissa. Lisäksi olen varma, että talossamme kummittelee ja että kun menen yöllä vessaan, huomaan keinutuolin keinuvan itsekseen. (Siksi mielummin pidättelen vessakäyntiä aamuun.) Kaikken pahinta on se, kun pesen kasvojani, enkä voi olla kauaa kumartuneena lavuaarin ylle. Olen nimittäin siinä uskossa, että kun nostan katseeni, peilissä takanani näkyy kuollut lapsi tai muuta yhtä typerää. En voi myöskään katsoa sellaisia televisiosarjoja kuin Walking dead, koska olen vakuuttunut, että kaikki muuttuvat zombeiksi.

Tämä voi kuulostaa huvittavalta, mutta minulle nämä ovat aivan yhtä todellisia pelkoja kuin akrofobiakin.

Mainokset

5 kommenttia artikkeliin ”Kauheiden elokuvien suuri vaikutus

  1. Kuten tiiät ni muhun ei kauhuleffat niinkään vaikuta, jänniä ja hauskoja on (harvoin enää nykyisin niinkään hyvin tehtyjä tai viihdyttäviä). Mutta kerran koitin lausua ”Bloody Mary” kolmesti pimeässä vessassa peilin edessä. En uskaltanut sanoa edes yhtä kertaa.

    Tykkää

  2. Mäkin olen jostain syystä nyt vähän vanhempana kuvitellut, että kauhuleffat on jotenkin hyvä idea. No, ei ihan. Mulla on toi ihan sama, että en voi olla kauaa kumartuneena lavuaarin ylle. Onneksi peilipelkoni (kiitos tästä Ringu) on vähän laantunut, ja uskallan yöllä käydä sentään vessassa 😀

    Kaunasta mulle jäi kauhukuvana se, että joku ryömii peiton alle. Nyt kun olen hankkinut kissanpennun, joka tätä aina välillä harrastaa, siihenkin on tullut totuteltua. Silti välillä hirvittää, että mitä jos se ei olekaan meidän kissa.

    Et siis ole yksin! Mistä tulikin mieelen ainakin tumblarissa pyörinyt ohje: ”If you are lonely, dim all lights and put on a horror movie. After a while it won’t feel like you are alone anymore.”

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s