Unelmista totta

Eräässä mainoksessa väitetään, että unelmointi on jo puoli voittoa. En kyllä aivan allekirjoita moista. Nimittäin jos unelmoin miljoonasta eurosta, ei tililleni itsekseen ilmesty puolta miljoonaa. Usko pois, yritetty on. Kuitenkin unelmat ovat minun mielestäni ihmisille tärkeitä, joten ajattelin valottaa hieman omaa näkökulmaani haaveisiin ja niiden toteutumiseen.

1930071_14372522604_2511_n
Olin haaveilija jo päiväkodissa.

Itse olen aina ollut kova tyttö haaveilemaan. Suurin osa tavoitteistani ja unelmistani on jo pienestä pitäen liittynyt työhön. Halusin promoottoriksi, koska se oli mielestäni coolia. Sitten minusta tuli sellainen. Halusin matkustella ja nähdä maailmaa ennen kuin asetun aloilleni. Niin minusta tuli matkaopas. Unelmoin lentoemännän työstä ja minusta tuli matkustamohenkilökuntaa. Suurin ammatillinen haaveeni on kuitenkin ollut ala-asteelta saakka voida kirjoittaa työkseni. Pikkuhiljaa sekin on toteutumassa.

Miten olen onnistunut toteuttamaan haaveitani? Minun mielestäni ei riitä, että tahtoo oikein kovasti tai että luottaa pelkästään hyvään tuuriin. Pitää olla valmis tekemään töitä unelmien vuoksi.  Ei voi olettaa, että kaikki tuodaan hopeatarjottimella. Haaveiden toteutumisen eteen täytyy pystyä kompastumaan, tekemään vaikeitakin valintoja ja oppimaan virheistään –jos ei ensimmäisellä niin viimeistään toisella kerralla. Pitää myös ymmärtää, että kaikkea ei voi saavuttaa heti. Se on ollut vaikeaa tällaiselle kärsimättömälle luonteelle kuin minä. Elämässä ei asiat aina mene niin kuin suunnittelee ja se pitää hyväksyä.

422763_10151105421742605_1852083325_n
Olen saanut asua hienoissa paikoissa, joista en edes osannut unelmoida.

Esimerkiksi jos olisin mennyt heti lukion jälkeen Tampereelle lukemaan tiedotusoppia, olisin jo aikapäivää sitten maisteri ja varmasti politiikan toimittajana jossain arvostetussa julkaisussa. Kuitenkin minua ehkä saattaisi harmittaa, että en olisi asunut ulkomailla, tehnyt lentoemännän töitä, matkustellut tai viettänyt kesää kierrellen festareilta toiselle. Ystäväpiirini olisi varmasti aikalailla toisenlainen ja maailmankatsomukseni hyvinkin erilainen. Uskon, että olisin paljon vakavampi. Luultavasti asuisin siellä Tampereella mahdollisen opiskeluaikaisen poikaystäväni kanssa omistusasunnossa ja olisimme menossa naimisiin. Se kun on siinä elämäntilanteessa hyvinkin luontevaa.

1914634_140820272604_643190_n
Olen seikkaillut Manhattanilla.

Joidenkin sukulaisten ja ystävien mielestä olen tehnyt vääriä valintoja lähtiessäni kulkemaan omaa tietäni ja eksyessäni välillä aika pahastikin. Yleisesti ajatellaan, että jos on valmistunut lukiosta huippukeskiarvolla ja vieläpä tietää, mitä haluaa isona tehdä työkseen, on järjetöntä pitää kymmenisen välivuotta opiskelusta. Ehkä siinä on pointtinsa. Itse kuitenkin näen asian niin, että jos aikoo kirjoittaa elääkseen, on oltava jotain mistä kirjoittaa. Olen ollut siinä mielessä etuoikeutettu, että sentään äitini on tukenut valintojani ja virheitäni aina niitä tuomitsematta.

On minulla toki muitakin haaveita ollut kuin työelämään liittyviä. Joskus unelmoin jääkiekkovarusteisiin sonnustautuneesta prinssistäSittemmin kävikin ilmi, että ne olivat kaikki sammakoita. Mitä vanhemmaksi tulen, sitä maanläheisemmiksi nämä toiveeni muuttuvat: Aiemmin haaveilin häistä, nykyään avioliitosta. Joskus unelmoin asuvani kolmekymppisenä tyylikkäässä asunnossa Ullanlinnassa. Nykyään haaveilen lähinnä hiljaisuudesta, rauhasta ja vastaleikatun nurmikon tuoksusta. Nuorempana halusin kaksi lasta, tytön ja pojan. Nyt on aivan sama, montako niitä tulee, kunhan olisivat terveitä tai tulisi edes yksi.

Unelmat ovat siis tärkeitä, mutta niin on niiden tavoitteleminenkin. Joskus se vaatii uhrauksia, pettymyksiä, verta, hikeä ja kyyneleitä. Toisinaan unelmat tuntuvat toteutuvan kuin itsestään silloin kun sitä vähiten odottaa. Kuitenkin aina pitää pyrkiä eteenpäin. Enkä nyt tarkoita, että ei saisi pysähtyä nautiskelemaan elämästä, vaan että ei saa pysähtyä märehtihtimään mennyttä tai murehtimaan tulevaa.

558062_10151451832062605_892665992_n
Jos haaveilee näistä maisemista, kannattaa varata matka Kanarialle.

5 kommenttia artikkeliin ”Unelmista totta

  1. Ihana postaus! Jokaisella on oikeus omiin valintoihinsa, eikä kenelläkään ole lupa sanoa, mitkä ratkaisut ovat oikeita tai vääriä. Toki joskus saattaa erehtyä miettimään, mitä jos olisin tehnyt toisin. Näihin ajatuksiin ei kuitenkaan kannata jäädä rypemään, sillä silloin kiusaa vain itseään. Jo vanha kansa taisi sanoa, että eteenpäin elävän mieli.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s