Pienissä häissä

Parhaita puolia allekirjoittaneessa on ehdottomasti se, että olen sarkastinen ja kyyninen ämmä. Ilmiselvä romantiikka, kuten ruusun terälehdet sängyllä tai sydämenmuotoiset suklaarasiat ystävänpäivänä, aiheuttavat välittömän ja rajun oksennusreaktion. En voi myöskään sietää pariskuntia, jotka kävelevät käsi kädessä tai toitottavat onneaan päivittäin sosiaalisessa mediassa. Kyse ei ole nyt siitä, että minä en itse olisi onnellinen tai että olisin kateellinen muille.

Ei. Kyse on siitä, että moinen on mautonta.

Tämä antiromanttinen mentaliteettini on tavallaan ristiriidassa sen faktan kanssa, että rakastan häitä. Olen aina rakastanut, ja tulen aina rakastamaan. Onnistuneessa hääpäivässä on taianomainen tunnelma, sopivasti alkoholia moderneja komponentteja yhdistettynä perinteisiin sekä tietenkin hyvät puhujat. Se on melko harvinaista, mutta olin juuri sellaisissa häissä viime viikonloppuna.

WP_20150711_009 (1)
Onnistuneissa häissä on oltava hyvät nimikyltit.

Rakkauteni häitä kohtaan on puhdasta, ja kyynelehdin aina vihkitilaisuudessa. Se on noloa, mutta en voi sille mitään. Siispä kun rakas ystäväni sanoi miehelleen ”tahdon”, ei kukaan muu  kuullut sitä nyyhkytykseni yli. Itku ei johdu pelkästään siitä, että morsian tilaisuus on niin kaunis, vaan myös jännityksen laukeamisesta. On piinaavaa miettiä kihlajaisista saakka, lauletaanko kirkossa virsiä ja jos lauletaan niin mitä ja minkäköhänlaisen kakun he ovat valinneet ja kumpi polkaisee vai polkaistaanko lainkaan ja kuka ryöstetään ja onko leikkejä ja minkälainen hääkimppu on ja kuka sen sitten saa ja onko morsiolla yllään jotain uutta, vanhaa, sinistä ja lainattua.

En nyt ala erittelemään omia mielipiteitäni siitä, pitääkö olla lyhyt vai pitkä häämekko vihkikaava, ja onko Prinsessa ruususen häämarssi ainoa oikea tai siitä, pitääkö olla kunnon valssi eikä mitään typerää häätanssia.

Totuus on, että rakastan häitä sen vuoksi, jotta osaisin jonain päivänä omissani välttää kaikki sudenkuopat. Olen kuitenkin päättänyt naida useamman kuin vain yhden kerran, ja sen täytyy sitten olla napakymppi. Kaikki on valmiina, ainoastaan sormus puuttuu.

Ps. Kirjoitin tätä kuunnellen koottuja häävalsseja Spotifysta, enkä häpeä myöntää sitä.

Mainokset

4 kommenttia artikkeliin ”Pienissä häissä

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s